Julkisissa rakennuksissa kannattaa säästää energiaa, koska turha energiankulutus aiheuttaa paitsi ylimääräisiä kustannuksia kunnille tai valtiolle, myös ympäristöpäästöjä energiantuotannosta. Kun energiaa säästyy, ympäristö ja alueen talous kiittävät.

Julkisissa rakennuksissa voidaan säästää energiaa teknisin keinoin, esimerkiksi keskittymällä rakennuksen saneeraukseen tai investoimalla energiatehokkaisiin laitteisiin yms., mutta myös rakennusten käyttäjissä piilee suuri voimavara. Rakennuksen käyttäjät vaikuttavat suuresti energiankulutukseen ja kiinnittämällä huomiota pieniin päivittäisiin toimintatapoihin voidaan säästää huomattavasti energiaa - ilman investointeja ja mukavuudesta tinkimistä.

Energian säästäminen ei ole vaikeaa eikä henkilöstöllä tarvitse olla mitään teknistä tai energiaan liittyvää osaamista ennalta. Kiinnittämällä huomiota pieniin päivittäisiin tapoihin, kuten tarpeettomien valojen sammutteluun, veden säästäväiseen käyttöön sekä oikean huonelämpötilan pitämiseen, saavutetaan vuoden mittaan iso säästö. Enni-sovellus antaa vinkkejä siihen, millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ja miten pienillä päivittäisillä toimintatapojen muutoksilla voidaan säästää paljon energiaa.

Julkisissa rakennuksissa voidaan säästää sekä sähköä että lämpöä, mutta myös vedenkulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Lämpimän veden kulutus vaatii energiankäyttöä eikä vettä muutenkaan kannata tuhlata.

Lämmönkulutuksessa on usein suuri säästöpotentiaali, sillä monesti julkisten rakennusten tilat (tai osat niistä) ovat turhan lämpimiä. Säätämällä lämpötila oikeaksi säästyy paljon energiaa ja rahaa ja lisäksi oikeanlämpöiset tilat ovat myös viihtyisämpiä ja terveellisempiä käyttää. Säästöjä voidaan saada aikaan myös tiputtamalla lämpötiloja niinä aikoina, kun tiloissa ei oleskella. Yleensä rakennuksen henkilökunta yksin ei pysty kovin paljon vaikuttamaan lämmönkulutukseen, vaan tässä tarvitaan kiinteistönhoidosta vastaavia – talonmiestä, vahtimestaria, kiinteistönhoitajaa tms. Yhteistyöllä saadaan paljon aikaiseksi.

Sähkönkulutukseen rakennuksen henkilöstö voi vaikuttaa yleensä melko paljon. Välttämällä tarpeetonta keinovalaistusta eli sytyttämällä vain tarpeelliset valot ja hyödyntämällä luonnonvaloa voidaan vuoden mittaan säästää paljon energiaa ja rahaa. Lisäksi myös muiden sähkölaitteiden käytössä on paljon säästöpotentiaalia: Keittiön laitteet, ilmanvaihto, tietokoneet, muut elektroniset laitteet…

Rakennuksen käyttäjien mahdollisuudet vaikuttaa vedenkulutukseen riippuvat rakennuksesta ja sen käyttötarkoituksesta, mutta usein on mahdollista vähentää turhaa vedenkäyttöä huomattavastikin, kun asiaan kiinnitetään huomiota.

Energiansäästöprojektissa ei ole tavoitteena säästää mahdollisimman paljon energiaa ja vettä turvallisuudesta ja viihtyvyydestä tinkien, vaan tarkoituksena on nimenomaan vähentää TURHAA energiankäyttöä. Tilojen turvallisuus, terveellisyys, käyttötarkoituksenmukaisuus sekä viihtyisyys ovat aina etusijalla!

On ehdottoman tärkeää saada mukaan sekä rakennuksen käyttäjät että kunnan edustajat, erityisesti kunnan kiinteistöistä vastaava organisaatio (esimerkiksi tekninen toimi tai vastaava). Kunnalla on tiedossaan rakennuksen energiankulutus- ja kustannustiedot ja kiinteistöistä vastaava organisaatio on asiantuntemuksensa vuoksi erinomainen yhteistyökumppani energiansäästöprojektissa. Vaikka projektissa ei keskityttäisikään varsinaisesti teknisiin parannuksiin tai saneerauksiin, monesti pienillä säätö- ja huoltotöilläkin saadaan ihmeitä aikaan. Kunnan edustaja voidaan nimetä projektiin ”energian kulutus- ja kustannustiedoista vastaavaksi”.

Kun keskitytään nimenomaan rakennuksen käyttötottumuksilla aikaansaatavaan energiansäästöön, on tietysti välttämätöntä saada projektia toteuttamaan rakennuksessa toimiva henkilöstö. Mikäli henkilöstö ei ole kiinnostunut energiansäästöstä, se ei myöskään sitoudu projektin tavoitteisiin eikä projektia tällöin kannata ollenkaan käynnistää. Harvassa työyhteisössä saadaan mukaan ”energiatalkoisiin” ihan kaikkia henkilöstön jäseniä, mutta riittää, että löytyy innostunut ja aktiivinen ydinporukka.

Energiansäästöpotentiaali riippuu erityisesti siitä, minkä kokoinen ja –kuntoinen rakennus on kyseessä ja onko siellä tehty aiemmin energiansäästötoimia. Mikäli aiemmin ei ole tehty mitään, luonnollisesti säästöpotentiaaliakin on enemmän. Jos taas rakennuksessa on jo pitkään pyritty energiansäästöön, lisäprosenttien puristaminen voi olla haastavaa. Koska Ennissä keskitytään lähinnä sellaisiin projekteihin, joissa energiaa ei pyritä säästämään esim. energiatehokkailla investoinneilla vaan pikemminkin rakennusten käyttäjien toimintaan vaikuttamalla (tiedotus, aktivointi, motivointi), kaikkein tärkeintä on henkilöstön kiinnostus ja innostus. Mikäli henkilökunta on innostunut ja puhaltaa yhteen hiileen muuttaakseen yhteisön toimintatapoja, säästöä syntyy varmasti. Ilman aktiivista henkilöstöä tämäntyyppistä energiansäästöprojektia ei kannata edes käynnistää.

Julkisten rakennusten energiansäästöprojekteista hyötyvät esimerkiksi näiden kiinteistöjen omistajat (kunnat, valtio), sillä ne säästävät rahaa. Mikäli on sovittu, että osa säästetystä rahasta palautuu rakennusten käyttäjille, nämä hyötyvät myös. Esimerkiksi Enni-sovelluksen innoittajana ovat toimineet ns. 50/50-projektit, joissa säästetystä rahasta kunta/valtio saa puolet. Toinen puoli annetaan kiitoksena rakennuksen käyttäjille, jotka ovat ponnistelleet energiansäästön aikaansaamiseksi. Tavallisesti rakennuksen käyttäjät eivät yksilöinä saa rahaa, vaan palkkio annetaan koulu- tai työyhteisölle. Esimerkiksi koulu voi hankkia tällä rahalla jotain tarpeellista tai hauskaa koko kouluyhteisön käyttöön: Leikkitelineitä, pihapelivälineitä, lautapelejä, opetusvälineitä… tai se voi järjestää vaikka juhlan. Muunlaisissa julkisissa rakennuksissa työyhteisö voi päättää hankkia esimerkiksi yhteisiin tiloihin mukavuuksia tai sijoittaa rahan yhteiseen virkistyskäyttöön.

Koska Enni –sovelluksessa keskitytään erityisesti sellaisiin energiansäästöprojekteihin, joissa pääosassa ovat rakennuksen käyttäjät ja heidän käyttötapojensa muutokset, projektien kohteeksi sopivat parhaiten sellaiset rakennukset, joissa rakennuksen käyttäjillä on merkittävä rooli energiankulutuksessa. Erityisesti peruskoulut ja päiväkodit ovat todella hyviä rakennuksia energiansäästöprojektien toteuttamiseen: Henkilöstö ja lapset yhdessä saavat todella paljon aikaiseksi. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva energiansäästötyö on erityisen hedelmällistä, sillä he yleensä innostuvat helposti. Lisäksi lapsia ja nuoria opettamalla siirretään monesti hyviä käytänteitä myös näiden koteihin ja siten saadaan aikaan laajempia ja pitkän aikavälin muutoksia ympäristön hyväksi. Muita sopivia työyhteisöjä ovat esimerkiksi kirjastot, museot, liikuntahallit ja toimistot.

Energiansäästöprojekteja voidaan toteuttaa kaikissa rakennuksissa. Energiankulutuksen seuranta on kuitenkin tärkeä motivointitekijä tällaisessa projektissa, sillä sen avulla nähdään, kuinka paljon rakennuksissa tehdyt säästötoimet vaikuttavat energiankulutukseen. Jos on sovittu säästettävän rahan jakamisesta jollain tavalla (esimerkiksi puolet kunnalle, puolet rakennuksen käyttäjäyhteisölle), on myös tärkeää pystyä seuraamaan rakennuksen energiankulutusta projektin aikana sekä vertaamaan sitä rakennuksen aiempaan energiankulutukseen, jotta säästöt on mahdollista laskea luotettavasti.

• Energiankulutustiedot ovat saatavissa kuukausitasolla vähintään kolme vuotta taaksepäin ennen hankkeen aloittamista
• Energiankulutustiedot ovat saatavissa kuukausittain koko hankkeen toteuttamisen ajan
• Rakennuksessa ei ole tehty energiankulutuksen kannalta merkittäviä muutoksia mielellään vähintään kolmeen vuoteen ennen hankkeen aloittamista (esim. peruskorjaus, energiankulutukseen vaikuttavat investoinnit ja korjaukset) eikä sellaisia ole suunnitteilla myöskään hankkeen toteutusaikana
• Rakennuksessa ei ole tapahtunut muitakaan energiankulutuksen kannalta merkittäviä asioita (esim. sisäilmaongelmat, vesivahingot) mielellään vähintään kolmeen vuoteen ennen hankkeen aloittamista
• Rakennuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä käytön muutoksia (esimerkiksi käyttötarkoituksen muutos, merkittävät käyttäjämäärien tai käyttöaikojen muutokset jne). mielellään vähintään kolmeen vuoteen ennen hankkeen aloittamista eikä sellaisia ole suunnitteilla myöskään hankkeen toteutusaikana.
• Paras energiansäästöpotentiaali on tietysti sellaisella rakennuksella, jonka energiankulutus on kohtuullisen suurta.

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että parhaita rakennuksia energiansäästöprojekteille ovat sellaiset, joiden tilanne on ollut kohtuullisen vakaa ennen hankkeen aloittamista ja sen ennakoidaan myös pysyvän vakaana hankkeen toteuttamisen ajan. Joitakin asioita ei tietenkään voi ennakoida – esimerkiksi vesivahinkojen tapahtumista. Mikäli jotain tällaista tapahtuu projektin aikana, se ei kuitenkaan pilaa projektia eikä sen tulosten seurantaa. Tällöin voidaan pyrkiä arvioimaan mahdollisimman tarkasti tällaisen tapahtuman vaikutus ja projektin tuloksia arvioitaessa huomioida se. Esimerkiksi vesivahingon kuivattamiseen käytettävien laitteiden tehon ja käyttöaikojen perusteella pystytään laskemaan ylimääräinen sähkönkulutus. Tällainen kulutus voidaan projektin tuloksia arvioitaessa vähentää rakennuksen kulutuksesta, sillä rakennuksen käyttäjät eivät ole siihen pystyneet vaikuttamaan.

Energiansäästö on kuitenkin aina hyödyllistä, vaikka projektin tuloksia ei niin tarkasti pystyisikään seuraamaan, joten mikäli tahtoa löytyy, suosittelemme energiansäästöprojektin toteuttamista missä tahansa rakennuksessa!

• Perustaa energiansäästöprojektin ja kutsua mukaan kunnan ja sen rakennuksen henkilöstöä, jossa projektia toteutetaan
• Täyttää perustiedot rakennuksesta, sen aiemmasta energiankulutuksesta sekä projektin tavoitteista
• Tehdä sopimuksen kunnan sekä rakennuksen käyttäjien välille energiansäästöprojektin toteuttamisesta sekä mahdollisesti sopia säästettyjen varojen jakosuhteesta
• Laskea rakennuksen aiemman energiankulutuksen perusteella viitearvot, joihin energiankulutusta projektin aikana verrataan
• Toteuttaa projektin tehtäviä valmiin tehtävärungon, vinkkien ja materiaalien avulla
• Pitää päiväkirjaa projektissa tehdyistä toimista ja sovituista asioista sekä rakennuksessa ja sen käytössä tapahtuneista muutoksista
• Seurata energiankulutusta rakennuksessa kuukausittain koko projektin ajan ja pysyä ajan tasalla projektin onnistumisesta
• Laskea kunkin toimintavuoden päätteeksi syntyneet säästöt energiana ja rahana.

Enni-sovelluksen käyttäminen on täysin maksutonta. Mikäli kuitenkin toivotte energiansäästöhankkeiden toteuttamiseen ja/tai Enni-sovelluksen käyttöön liittyvää koordinointia tai koulutusta, Vaasan yliopisto järjestää sellaista mielellään ja tekee teille tarjouksen toivomustenne mukaisesti. Maksutonta opastusta emme valitettavasti pysty järjestämään.

Enni-sovelluksen käyttäminen on pyritty tekemään helpoksi ja käyttäjäystävälliseksi ja sovellusta kehitetään edelleen koko ajan. Sovelluksen käyttö ei vaadi mitään lisenssejä tai ohjelmistojen latausta, vaan sovellusta voi käyttää kuka tahansa verkkoselaimen kautta. Löydät linkin valikosta ylhäältä tai klikkaa tästä siirtyäksesi sovellukseen - sovellus on käyttövalmis!

Enni on tarkoitettu esimerkiksi valtion tai kunnan rakennuksille (kuten koulut, museot, kirjastot, urheiluhallit, toimistot…), mutta käytännössä sitä voivat käyttää yhtä hyvin myös erilaiset yritykset.

Vaasan yliopisto on ollut mukana kahdessa suuressa EU-hankkeessa, joissa pyrittiin aikaansaamaan energiansäästöä julkisissa rakennuksissa käyttämällä 50/50 –menetelmää, jossa aikaansaadut rahalliset hyödyt jaetaan puoliksi kunnan sekä rakennuksen käyttäjien kesken. Ensimmäinen näistä hankkeista oli ”Euronet 50/50” (2009-2012), jossa oli mukana 9 maata (Suomi, Espanja, Portugali, Saksa, Unkari, Italia, Puola, Slovenia ja Kreikka) ja yli 50 peruskoulua. Suomesta mukana oli 5 peruskoulua (2 Vaasasta, 2 Seinäjoelta ja 1 Laihialta). Projektissa saavutettiin loistavia tuloksia ja rahoitusta myönnettiin myös jatkoprojektiin ”Euronet 50/50 max” (2013-2016), jossa oli mukana 13 maata (Suomi, Espanja, Saksa, Italia, Puola, Slovenia, Kreikka, Latvia, Liettua, Tsekin tasavalta, Kroatia, Kypros ja Itävalta) sekä yli 500 peruskoulua ja yli 50 muuta julkista rakennusta. Tässä projektissa oli Suomesta mukana 19 peruskoulua (7 Helsingistä, 9 Espoosta ja 3 Iistä) sekä 1 muu julkinen rakennus (Vaasan kaupunginkirjasto).

Projekteissa havaittiin, että julkisissa rakennuksissa on valtava energiansäästöpotentiaali, joka kannattaisi ehdottomasti hyödyntää. Kaikki Suomesta mukana olleet kunnat päättivät jatkaa ns. 50/50 –toimintaa kouluissaan, päiväkodeissaan ja/tai muissa julkisissa rakennuksissaan itsenäisesti hankkeen päättymisen jälkeenkin. Muutoinkin eri puolilta Suomea on tullut kyselyjä siitä, miten tällaista energiansäästöprojektia toteutetaan ja kiinnostus tuntuu olevan suurta.

Me Vaasan yliopiston Levón-instituutissa totesimme, että julkisten rakennusten energiansäästöprojektien toteuttaminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi niin kunnille/valtiolle kuin rakennusten käyttäjillekin. 50/50 –konsepti on hyvä ja toimiva, joten olisi resurssien hukkaan heittämistä, mikäli jokainen kunta joutuisi keksimään pyörän uudelleen. Niinpä kokosimme yhteen sovellukseen kaikki tarvittavat työkalut energiansäästöprojektin toteuttamiseen, jolloin kaikki tieto on koska tahansa käytettävissä kaikille niille, jotka ovat projektissa mukana.

Enni –sovelluksen perusversio kehitettiin Vaasan yliopiston Levón-instituutin ”Energia ja aluekehittäminen” –vastuuyksikössä projektina 1.8.2015-31.12.2016. Projektia ”Fifty/Sixty – Lisäarvoa energiansäästöstä” rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoituksella, jonka myönsi Pohjanmaan liitto. Lisäksi hanketta rahoittivat Vaasan kaupunki, Pietarsaaren kaupunki sekä Vaasan yliopisto. Hankkeen tuloksena syntyi toimiva sovellus. Vaasan yliopisto haki jatkohanketta ”Enni – energiansäästöä julkisissa rakennuksissa” sovelluksen kehittämiseksi edelleen sekä sen pilottikäyttöön, lanseeraamiseen ja viestintään. Myös tämä hanke on EAKR-rahoitteinen Pohjanmaan liiton myöntämänä ja lisäksi hanketta rahoittavat Vaasan kaupunki, Närpiön kaupunki, Pedersören kunta sekä Vaasan yliopisto. Hanke päättyy 30.4.2019.

Enni –sovellusta kehitetään edelleen hankkeessa, joka alkoi 1.6.2017 ja päättyy 30.4.2019. Tätä hanketta ”Enni – Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa” tehdään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella, jonka on myöntänyt Pohjanmaan liitto. Lisäksi hanketta rahoittavat Vaasan kaupunki, Närpiön kaupunki, Pedersören kunta sekä Vaasan yliopisto.

• Lanseerata Enni–sovellus kuntien ja erilaisten julkisten rakennusten pilottikäyttöön, kerätä pilottikäyttäjiltä palautetta ja kehittää sovellusta edelleen saadun palautteen pohjalta
• Laatia sovelluksen levittämiselle viestintä –ja markkinointistrategia ja toteuttaa sitä sovelluksen tunnettuuden lisäämiseksi ja sen käyttöönottoon innostamiseksi
• Suunnitella ja toteuttaa sovellukseen uusia ominaisuuksia, jotka on todettu tarpeellisiksi sovelluksen ensimmäisen kehitysvaiheen aikana.